Kirkonrotta – liikuntaa ja hauskanpitoa kaikenikäisille

Kirkonrotta eli kirkkis on yksi niistä leikeistä, joka on säilynyt sukupolvelta toiselle. Tämä leikki tarjoaa hauskaa tekemistä ja samalla liikuntaa, ja se sopii erinomaisesti niille, jotka etsivät luovia tapoja liikkua perheen kanssa.

Tästä leikistä on monia versioita, ja varmasti ainakin osa syynä suosioon on juuri sen joustavat mahdollisuudet.

Leikkijöitä tässä leikissä olisi hyvä olla useampia, mutta kolmellakin saadaan jo hyvä meininki aikaan.

Leikkialue kannattaa rajata etukäteen jollekin tietylle alueelle, kuten leikkipuistoon tai tietylle pihalle.

Leikin ohjeet:

1. Valitaan tai arvotaan ensimmäinen kirkonrotta, joka kääntyy selin muihin leikkijöihin nähden, vaikka puuta tai seinustaa vasten. Kirkonrotta alkaa laskemaan johonkin sovittuun lukuun asti kuuluvasti ääneen. Laskemisen aikana muut piiloutuvat.

– Voit lisätä tähän halutessasi eräänlaisen lorun:

Muut leikkijät sivelevät kirkonrotan selkää ja sanovat: ”Puhdas selkä vasta pesty. Kuka siihen pisti?” Joku leikkijöistä painaa samalla selkään sormella erottuvasti, mutta ei kovin. Silloin kirkonrotta kääntyy ja yrittää arvata, kuka pistäjä oli. Hän arvaa jonkun leikkijän olleen asialla ja nimeää hänet ja tämä leikkijä kysyy: ”Onko totta?” Sen jälkeen kirkonrotta vastaa ”Niin totta kuin kirkonrotta”, Se joka nimettiin, sanoo nyt ”Määrää matka!” tai ”Määrää luku!” Kirkonrotta määrää esim. ”Laske kolmeenkymmeneen!” Jos kirkonrotta arvasi pistäjän oikein, joutuu nimetty itse kirkonrotaksi laskemaan. Ja jos taas kirkonrotta on väärässä, nimetty huutaa: ”Tee itse!” Ja laskemisen aikana muut menevät piiloon.

2. Kun kirkonrotta on laskenut loppuun, hän huutaa ”Rotta kotona!” ja pyrkii sitten löytämään piilossa olevat pelaajat.

3. Kun rotta löytää piiloutujan, lähtee kummatkin juoksemaan yrittäen päästä ensimmäisenä koskettamaan puuta tai seinämää, jota vasten alkulaskenta tapahtui.

– Jos kirkonrotta ehtii ensin, hän huutaa löydetyn nimen: ”Leena rotta!” Ja niin löydetty jää vangiksi sovittuun paikkaan.

– Vangin seuraksi liittyy sitten kaikki muutkin leikkijät, jotka kirkonrotta onnistuu löytämään.

4. Jos löydetty ehtii ensin koskettamaan alkulaskentapaikkaa, hän huutaa: ”Oma rotta!” Ja jos hän on ensimmäinen löydetty, alkaa kirkonrotta laskemaan uudelleen ja löydetty saa piiloutua uudestaan.

– Jos tässä vaiheessa muita löydettyjä vankeja on vankilassa ja nyt löydetty onnistuu koskettamaan alkulaskentapaikkaa ensin, huutaa hän: ”Kaikki rotat pelastettu!” kirkonrotta joutuu nyt laskemaan uudelleen ja kaikki muut piiloutuvat taas.

Muunnelmia ja vinkkejä:

– Joissain versioissa kun joku vapauttaa vangin tai vangit, saa muutkin piilossa olijat vaihtaa piiloa. Toisinaan on myös sovittu niin, että piiloa saa vaihtaa koska haluaa, löytymisen riskillä.

– Säännöistä riippuen viimeisenä löydetty on seuraava kirkonrotta, tai sitten kirkonrotaksi ryhtyy ensin löydetty.

-Pienenä jännittävänä lisänä leikkiin, esimerkki eräästä kerrasta kun myös pienemmät lapset hyväksyttiin isojen poikien kirkonrottaan. Kaikki hankkivat taskulamput, sillä ilta alkoi hämärtyä. Piilossa olleet vaihtoivat paikkojaan, ja niin leikkipuiston laidalla oleva metsä täyttyi vilkkuvista valoista. Se oli leikkijöistä hurjan jännittävää, vaikka osa olikin jo löydetty… Kaikki pitivät hauskaa, kunnes pienten lasten äidit alkoivat huudella, että oli aika palata sisälle.

Paljon mukavia muistorikkaita hetkiä kirkkiksen parissa sinulle!