Opeta nuotinluku lapselle kotona vaikka et osaisi itse soittaa

Nuotinluku ja musiikin teoria lapselle kotona – Helppo opas ilman aiempaa osaamista

Musiikin opiskelu kuuluu perusopetuksen sisältöihin, mutta mitä tehdä, jos oma musiikkitausta on rajallinen? Miten opettaa nuotinluku lapselle kotona ja musiikin teoriaa, jos ei itse osaa lukea nuotteja tai ymmärrä merkintöjä tai konseptia?

Hyvä uutinen on: voit oppia yhdessä lapsesi kanssa. Tämä artikkeli tarjoaa konkreettisen, selkeän ja hauskan tavan lähestyä musiikin teoriaa – ilman aiempaa osaamista.

Artikkelin mukana on myös tulostettavia materiaaleja ja tehtäviä, jotka tukevat kotona tapahtuvaa oppimista. Voit valita niistä tulostettavaksi kulloiseenkin tarpeeseen sopivan tai tulostaa ne kaikki intensiivisempää opiskelua tai treenaamista varten.

Kenelle tämä materiaali sopii? (Ikähaarukka)

Tämä materiaali on suunniteltu erityisesti alakouluikäisille lapsille (noin 6–10-vuotiaille), ja sitä voi helposti muokata iän ja kehitystason mukaan:
• 6–7-vuotiaat (1.–2. luokka): Leikinomaiset, visuaaliset ja konkreettiset tehtävät (esim. Lego-rytmit, taputusleikit, sävelen tunnistus)
• 8–10-vuotiaat (3.–4. luokka): Voidaan jo opetella nuottien nimiä ja kestoja tarkemmin, lukea yksinkertaisia sävelmiä viivastolta ja kirjoittaa rytmejä
• Sopii myös kertaamiseen isommille lapsille

Vanhempi voi valita tulostettavista tehtävistä sopivimmat ja soveltaa niitä lapsensa taitotason mukaan. Musikaalisuus ja oppimisen ilo ovat tärkeämpiä kuin täydellinen tekninen osaaminen.

1. Mitä nuotit ovat?

Nuotit ovat musiikin kirjoitettu kieli. Ne kertovat kaksi asiaa:

• Mikä sävel soitetaan (esim. C, D, E…)
• Kuinka kauan sävel soi (sen pituus eli rytmi)

Nuotit kirjoitetaan viivastolle, jossa on viisi vaakaviivaa. Nuotin paikka kertoo sen sävelkorkeuden, ja nuotin muoto sen keston.

2. Sävelten nimet ja perussävellaji

Sävelet nimetään aakkosin: C, D, E, F, G, A, H. Suomessa niitä kutsutaan usein myös do–re–mi–fa–so–la–ti. Useimmissa lastenlauluissa liikutaan sävelalueella C4–G5 eli keskialueella (alue kuvassa merkitty pinkillä ja C koskettimilla sinisellä pallolla), jossa nuotit on helppo oppia.

3. Nuottiavaimet – G-, F- ja C-avain

G-avain (”viulunavain”)

• Piirretään viivaston alkuun ja kertoo, että toinen viiva alhaalta on G (G4).
• Auttaa hahmottamaan muiden sävelten paikat suhteessa G:hen.
• Yleisin avain: käytetään lauluissa, viulussa ja pianon oikeassa kädessä.

F-avain (”bassonavain”)

• Piirretään niin, että toiseksi ylimmäinen viiva (ylhäältä laskettuna) on F (F3).
• ”Pisteet” piirretään tämän viivan molemmin puolin.
• Käytetään matalilla soittimilla: sello, kontrabasso, pasuuna, tuuba, fagotti jne.
• F-avainta käytetään myös pianon vasemman käden lukemiseen.

C-avain

• Kertoo, että sen kohdalla oleva viiva on C (C4).
• Voidaan sijoittaa eri viivoille: tavallisin on alttoviivain (kolmas viiva).
• Käytetään esim. alttoviulussa ja kuoromusiikissa.
• Harvinaisempi lasten musiikissa, mutta sen olemassaolo on hyvä tietää, sekä se että se voidaan sijoittaa eri kohtiin viivastoa.

Miksi on eri avaimia? Eri soittimet ja äänialat tarvitsevat eri avaimia, jotta nuotit pysyisivät helppolukuisina viivaston alueella. Ilman eri avaimia monia nuotteja jouduttaisiin kirjoittamaan hankalasti apuviivoille.

Vinkki kotiin: Tulosta tyhjä viivastopohja ja piirtele eri avaimet (g ja f) lapsen kanssa. Merkitkään viivastolle myös sävel, johon avain viittaa, vaikka tarralla tai värillä.

4. Nuottien kestot – Kuinka kauan ääni kestää?

Nuotin kesto kertoo, kuinka monta iskua se soi. Alla neljä yleisintä nuottia, joiden osaaminen riittää hyvin alussa:

• Kokonuotti: Soi 4 iskua (pitkään)
• Puolinuotti: Soi 2 iskua
• Neljäsosanuotti: Soi 1 iskun
• Kahdeksasosa: Soi puoli iskua (2 kahdeksasosaa = 1 isku)

Myös hiljaisuus voi kestää:

• Kokotauko, puolitauko, neljäsosatauko, kahdeksasosatauko – vastaavat kestoltaan nuotteja, mutta osoittavat tauon eli hiljaisuuden pituuden.

Kuvassa näkyy keskeisiä nuotteja, taukoja ja musiikin perusperiaatteita:

5. Legoilla musiikin maailmaan – Rytmileikki kotona

Nuotinlukua voi opettaa hauskasti leikin kautta – erityisesti kun käytetään Lego-palikoita rytmin mallintamiseen.

Miten se toimii? Esimerkiksi:

• Pitkä nuotti = pitkä Lego (esim. 4-nappinen = kokonuotti)
• Lyhyt nuotti = lyhyt Lego (esim. 1-nappinen = neljäsosa)
• Tauko = harmaa tai tyhjä pala (tai pala jätetään pois)

Tehtävä: Rakenna ”rytmiseinä” legoista

• Anna lapselle rytmi (esim. 1-1-2 iskua)
• Lapsi valitsee vastaavat palikat ja rakentaa niistä seinän
• Taputtakaa tai soittakaa rytmi seinän mukaan

Vinkki: Edistyneempi lapsi voi harjoitella laajemmalla valikoimalla legopalikoita, mukaan lukien taukopalikat ja sekarytmit. Legoihin voi tarvittaessa merkitä mitä nuottia kukin palikka esittää. Tai käytössänne olevat legojen värit voi värittää valmiiseen tulostettavaan palikkasettiin (artikkelin lopusta, PDF-muodossa harjoituspaketin mukana) ”värikoodiksi”, tai voitte piirtää ja värittää omat palikat paperille.

Lataa Lego-rytmiharjoitukset (4 erilaista tehtävää) – Tee legojen tai tulostettavien palikoiden avulla harjoituksia, tulosta pdf ja ohjeet alta:

6. Harjoittele tuttujen kappaleiden avulla

Yksi parhaista tavoista oppia on seurata nuotteja tuttujen laulujen kautta. Voit valita minkä tahansa tutun kappaleen ja sen nuotit. Esimerkiksi Tuiki Tuiki tähtönen, Jänis istui maassa tai Ukko Nooa. Tulostettavaan pakettiin artikkelin lopussa kuuluu mm. ”Paljon onnea” -kappaleen nuotit.

Niitä voi hyödyntää:

• Nuottien ja merkintöjen tarkasteluun
• Laulamiseen
• Soittamiseen
• Rytmin harjoitteluun

7. Tulostettavat materiaalit artikkelin tueksi, mitä sisältää?

• Tyhjä viivastopohja monipuolisiin harjoituksiin
• G-avain pohja valmiina mallinnukseen, nuottien kirjoitukseen vapaasti tai annetun melodian mukaan
• F-avain valmiina mallinnukseen, nuottien kirjoitukseen vapaasti tai annetun melodian mukaan
• ”Paljon onnea vaan” -nuotit
• Nuottien nimiharjoituksia
• Nuottien aika-arvojen laskemisharjoituksia
• Nuottien viivastolle merkitsemisharjoituksia
• Tulostettavat ”legopalikat” (paperiversiona leikattavaksi) – tulosta monta kertaa (= monta palikkaa) innostuneelle lapselle, palikat voi myös värittää

Lataa musiikin harjoituspaketti tästä ja tulosta tarvitsemasi harjoitukset, tai vaikka ne kaikki:

8. Pikavilkaus asioihin, joita voi esitellä kiinnostuneelle tai edistyneemmälle lapselle

Alla on nopea katsaus musiikin perusasioihin. Koska musiikki on laaja aihe, kannattaa kiinnostuneen tai harrastavan syventyä siihen lisää – esimerkiksi etsimällä lisätietoa netistä tai laajentamalla oppimista lapsen oman kiinnostuksen mukaan

Tahtilaji – miten rytmi jakautuu?

• Viivaston alussa oleva murtoluvun näköinen merkki (esim. 4/4 tai 3/4)
• Ensimmäinen numero: montako iskua tahdissa
• Toinen numero: mikä nuotti saa yhden iskun

Korotus ja alennus

• # (risti): nostaa nuottia puoli askelta
• b (be-molli): laskee nuottia puoli askelta

Ylennys- ja alennusmerkit – Miten ne toimivat?

Joskus nuotin eteen tulee pieni merkki:

# (risti) = nuotti soitetaan puoli askelta korkeammalta

b (be-molli) = nuotti soitetaan puoli askelta matalammalta

Merkki vaikuttaa siihen säveleen, jonka viivalla tai välissä se on.
Esimerkiksi: jos # on F-nuotin viivalla, kaikki F-nuotit soitetaan F#:na eli korkeampana.

Jos merkki on nuotin edessä, se vaikuttaa samanlaisiin nuotteihin koko tahdin ajan.
Jos taas merkki on viivaston alussa (sävellaji), se vaikuttaa koko kappaleeseen, ellei sitä muuteta myöhemmin.

Duuri ja molli – miltä musiikki kuulostaa?

• Duuri: iloinen, kirkas
• Molli: surullinen, tummempi

Mistä tietää, onko kappale duuri vai molli?

Kappaleen sävellaji (eli onko se duuri vai molli) näkyy usein nuottiviivaston alussa olevista etumerkeistä (ylennykset ja alennukset) ja ensimmäisestä sävelestä tai soinnusta.
Tässä muutama vinkki, joita voi käyttää:

1. Etumerkinnät (ylennykset ja alennukset)

• Esimerkiksi yksi # tarkoittaa joko G-duuria tai E-mollia
• Kaksi b:tä voi tarkoittaa joko B♭-duuria tai G-mollia
• Mutta pelkkä merkki ei vielä kerro kumpi – tarvitsee tarkastella kappaleen alkua ja loppua

2. Alkusävel ja lopetus

• Jos kappale alkaa ja/tai päättyy tiettyyn säveleen, se on usein sen sävellajissa
• Esim. jos kappale alkaa ja loppuu C-nuotilla ja ei ole etumerkkejä, se on todennäköisesti C-duuri
• Jos taas se alkaa ja päättyy A-nuotilla, ja ei ole etumerkkejä, se voi olla A-molli

3. Tunne kertoo myös

• Duuri-kappaleet kuulostavat usein iloisilta ja kirkailta
• Molli-kappaleet kuulostavat usein surullisilta tai vakavilta

Yhteenveto:

• Tarkastele etumerkkejä, alkusäveltä ja fiilistä
• Usein kappale alkaa ja päättyy sävellajin perussävelellä
• Ajan kanssa korva ja kokemus alkavat tunnistaa sävellajin helposti

Lopuksi:

Musiikin teoria ei ole rakettitiedettä – se on vähän parempaa!
On vanha vitsi, jossa muusikko sanoo: ”Ei tämä ole rakettitiedettä.” Ja rakettitieteilijä puolestaan sanoo: ”Ei tämä nyt sentään musiikin teoriaa ole.”
Totuus on, että musiikin teoria voi vaikuttaa aluksi monimutkaiselta, mutta askel kerrallaan oppien se avautuu kaikille. Tärkeintä on innostus, leikkimielisyys ja yhdessä tekeminen.
Yhdessä oppiminen on rikkaus. Musiikki ei ole vain taito – se on yhteinen kieli. Ja nyt teillä on siihen ensimmäinen sanakirja.

Linkkejä ja lähteitä:

https://peda.net/tammela/perusopetus/myllykyl%C3%A4n-koulu/1-2-lk/3-lk/musa/luonnos

https://peda.net/siilinjarvi/siilinlahden-koulu/luokat/akm/musiikki/musiikin-teoria/5.-luokka

https://peda.net/kouvola/perusopetus/koulut/myllykosken-yhtenaiskoulu/myllykoskenyhteiskoulu/oppilaalle/oppiaineet/musiikki/musiikkitietoutta/musiikin-avaimet/njta

https://www.musictechteacher.com/music_piano_practice/piano_practice.htm

Nuottien lukeminen pähkinänkuoressa

Näin soitat laulukirjoista