Lahjakas lapsi – mitä lahjakkuus on, mitä se ei ole ja miten tunnistat lahjakkaan lapsen

Lahjakkuus on monimuotoinen ja usein väärinymmärretty ilmiö. Se herättää paljon kysymyksiä, ja siihen liittyy myös useita myyttejä. Tässä selvitämme, mitä lahjakkuus on, mitä se ei ole ja miksi harjoittelulla on usein suurempi merkitys kuin aluksi uskotaan. Lisäksi tutkimme erilaisia lahjakkuuden muotoja ja lopuksi opimme miten voit tunnistaa ja tukea jos perheessäsi on lahjakas lapsi.

Mitä lahjakkuus on?

Lahjakkuus tarkoittaa synnynnäistä valmiutta tai taipumusta oppia tietyt asiat helpommin ja nopeammin kuin toiset. Lahjakas lapsi omaksuu uuden taidon tai tiedon keskimääräistä vähemmällä vaivalla. Ihmiset myös oppivat asioita tavoin ja eri tyyleillä.

Lahjakkuus voi ilmetä monella tavalla, kuten:

• Musikaalisuutena
• Loogis-matemaattisena ajatteluna
• Kielellisenä taitavuutena
• Liikunnallisena ketteryytenä
• Sosiaalisena tai tunneälyllisenä kykynä
• Luonnontuntemuksena
• Luovana ajatteluna tai taiteellisena ilmaisuna

Lahjakkuuden taustalla on usein:

• Nopea havaintokyky
• Hyvä muisti
• Hyvä keskittymiskyky
• Kyky yhdistellä asioita luovasti tai tehokkaasti

Mitä lahjakkuus EI ole?

1. Se ei ole sama kuin osaaminen tai menestys.

• Lahjakas lapsi ei välttämättä pärjää koulussa hyvin, jos hän ei saa tukea tai motivaatiota.
• Osaaminen vaatii aina harjoittelua, vaikka perusta olisikin vahva.

2. Se ei ole täydellisyyttä tai ”kaikessa hyvää olemista”.

• Lapsi voi olla lahjakas yhdellä alueella ja samalla keskiverto tai heikko toisessa.

3. Se ei ole harvinaista.

• Monilla lapsilla on lahjakkuuden siemeniä, mutta ne eivät aina pääse esiin ilman sopivaa ympäristöä ja kannustusta.

4. Lahjakkuus ei takaa motivaatiota.

• Lahjakas lapsi voi kyllästyä helposti, jos ei saa sopivia haasteita. Tylsistyminen voi näyttää ulospäin laiskuutena tai välinpitämättömyytenä.

Yleisiä väärinkäsityksiä lahjakkuudesta

Harjoittelun merkitys

”Lahjakkuus voi avata oven, mutta harjoittelu ja sinnikkyys vievät sisälle.”

Harjoittelu on olennainen osa oppimista ja kehittymistä:

• Harjoittelu kehittää lahjakkuutta. Esimerkiksi musikaalisuus voi olla synnynnäinen taipumus, mutta soittotaito vaatii toistoa ja ohjausta.
• Säännöllinen tekeminen tekee mestarin – tutkimukset osoittavat, että pitkäjänteinen harjoittelu on menestyksen tärkein tekijä monilla aloilla.
• Motivoitunut harjoittelu voi ohittaa synnynnäisen edun. Lapsi, joka harjoittelee innokkaasti, voi kehittyä pidemmälle kuin lahjakas lapsi, joka ei harjoittele.

Lahjakkuus on arvokas lähtökohta, mutta sen tunnistaminen ja oikeanlainen tuki ovat avain lapsen kehitykselle. Tarjoamalla monipuolisia kokemuksia, positiivista palautetta ja kannustusta harjoitteluun autamme lasta tunnistamaan kykynsä – ja ylittämään ne.

Erilaisia lahjakkuuksia

Lahjakkuus ei ole vain älykkyyttä tai koulumenestystä – se voi näkyä monin eri tavoin. Yksi lapsi saattaa oppia kieliä leikiten, toinen taas hahmottaa tilaa ja muotoja poikkeuksellisen tarkasti. Lahjakkuus voi ilmetä musiikissa, liikunnassa, sosiaalisessa vuorovaikutuksessa tai vaikkapa luonnon ymmärtämisessä.

Tunnistamalla nämä erilaiset lahjakkuuden muodot voimme tarjota lapselle juuri hänen vahvuuksiaan tukevia kokemuksia ja oppimispolkuja. Tässä on muutamia erilaisia lahjakkuuden lajeja, niiden ominaispiirteitä sekä esimerkkejä tai testejä, jotka voivat viitata kyseiseen lahjakkuuteen.

1. Musikaalinen lahjakkuus

• Ominaisuudet:
  • Tunnistaa säveliä tai melodioita herkästi.
  • Osaa toistaa kuulemansa rytmit tai melodiat helposti.
  • Nauttii laulamisesta, soittamisesta tai musiikin kuuntelusta.
• Esimerkki: Lapsi hyräilee usein, säveltää omia melodioita tai opettelee laulunsanoja nopeasti.
• Testi: Pyydä lasta toistamaan lyhyt rytmi tai melodia kuulemansa perusteella. Tarkkaile, kuinka helposti hän tunnistaa sävelkorkeuksia tai pysyy rytmissä.

2. Kielellinen lahjakkuus

• Ominaisuudet:
  • Käyttää monimutkaisia tai luovia lauserakenteita.
  • Oppii uusia sanoja nopeasti ja käyttää niitä luonnollisesti.
  • Pitää tarinoiden kertomisesta, lukemisesta tai kirjoittamisesta.
• Esimerkki: Lapsi kirjoittaa omia tarinoita, leikkii sanoilla tai muistaa kuulemansa runot tarkasti.
• Testi: Pyydä lasta keksimään tarina tietystä aiheesta tai kertomaan se uudelleen omilla sanoillaan. Huomioi ilmaisun monipuolisuus.

3. Matemaattinen lahjakkuus

• Ominaisuudet:
  • Nauttii numeroiden ja ongelmien parissa työskentelystä.
  • Havaitsee nopeasti säännönmukaisuuksia ja logiikkaa.
  • Ratkaisee laskuja tai pulmia tavallista nopeammin.
• Esimerkki: Lapsi tekee matemaattisia laskelmia huvikseen tai löytää omaperäisiä tapoja ratkaista matemaattisia ongelmia.
• Testi: Anna lapselle yksinkertainen matemaattinen pulma tai laskutehtävä. Tarkkaile, miten hän lähestyy ratkaisua ja käyttääkö luovia menetelmiä.

4. Avaruudellinen hahmotuskyky

• Ominaisuudet:
  • Rakastaa palapelejä, rakentelua ja mallintamista.
  • Hahmottaa helposti esineiden muodot ja suhteet tilassa.
  • Osaa pyöritellä esineitä mielessään ja kuvitella niiden liikkeet.
• Esimerkki: Lapsi rakentaa monimutkaisia lego-rakennelmia ilman ohjeita tai ratkaisee visuaalisia pulmia nopeasti.
• Testi: Pyydä lasta kokoamaan palapeli tai luomaan jokin rakenne mallin perusteella. Huomioi nopeus ja tarkkuus.

5. Liikunnallinen lahjakkuus

• Ominaisuudet:
  • Hallitsee kehonsa liikkeet tarkasti ja oppii uusia motorisia taitoja nopeasti.
  • On ketterä, nopea ja hyvä tasapainossa.
  • Nauttii urheilusta, tanssista tai muusta fyysisestä toiminnasta.
• Esimerkki: Lapsi keksii omia koreografioita tai liikuntaleikkejä ja oppii uusia liikkeitä vaivatta.
• Testi: Tarkkaile, kuinka helposti lapsi oppii uuden fyysisen tehtävän, kuten hyppynarulla hyppimisen tai tanssisarjan.

6. Luonnontieteellinen lahjakkuus

• Ominaisuudet:
  • Kiinnostuu luonnonilmiöistä ja tieteellisistä kokeista.
  • Tekee havaintoja ympäristöstä tarkasti ja systemaattisesti.
  • Kysyy usein syvällisiä ”miksi?”-kysymyksiä.
• Esimerkki: Lapsi rakentaa kokeita leikeissään, kuten yrittää selvittää, mikä saa veneen kellumaan.
• Testi: Anna lapselle yksinkertainen kokeellinen tehtävä (esim. miten eri esineet kelluvat vedessä) ja seuraa hänen lähestymistapaansa.

7. Sosiaalis-emotionaalinen lahjakkuus

• Ominaisuudet:
  • Tunnistaa helposti toisten tunteita ja reagoi empaattisesti.
  • Rakentaa ja ylläpitää ihmissuhteita helposti.
  • Pitää ryhmätyöskentelystä ja osaa sovitella ristiriitoja.
• Esimerkki: Lapsi huomaa heti, jos joku on surullinen, ja yrittää auttaa tai lohduttaa.
• Testi: Tarkkaile lapsen toimintaa ryhmätilanteessa. Huomioi, miten hän vuorovaikuttaa muiden kanssa ja miten hän käsittelee tunteita.

8. Luova lahjakkuus

• Ominaisuudet:
  • Kehittää omaperäisiä ideoita tai ratkaisuja ongelmiin.
  • Nauttii taiteen tekemisestä, tarinoiden keksimisestä tai erilaisten materiaalien yhdistämisestä.
  • Käyttää mielikuvitusta leikeissä ja keksii uusia pelejä.
• Esimerkki: Lapsi piirtää tai maalaa omia visioitaan tai rakentaa mielikuvituksellisia tarinoita leluillaan.
• Testi: Anna lapselle vapaat kädet luoda jotain (esim. piirustus, tarina tai askartelu). Tarkkaile hänen innovatiivisuuttaan.

9. Luontoon liittyvä lahjakkuus

• Ominaisuudet:
  • Rakastaa olla luonnossa ja tekee tarkkoja havaintoja kasveista ja eläimistä.
  • Osaa nimetä ja tunnistaa luonnon elementtejä.
  • Kysyy paljon ympäristöön liittyviä kysymyksiä.
• Esimerkki: Lapsi tunnistaa lintulajeja tai tietää, mitkä kasvit kasvavat missäkin.
• Testi: Vie lapsi luontoon ja kysy häneltä yksityiskohtia ympäristöstä. Huomioi, kuinka tarkkoja hänen vastauksensa ovat.

Näiden lahjakkuuksien tunnistaminen vaatii aikaa ja kärsivällisyyttä, mutta tarjoamalla monipuolisia mahdollisuuksia kokeilla eri asioita voit auttaa lasta löytämään ja kehittämään omia vahvuuksiaan. Sen tuloksena lapsesi saattaa löytää harrastuksen, josta tulee elämänpituinen ilo hänen elämäänsä.

Lahjakkuuden tunnistaminen ja tukeminen

Vanhemmat voivat tunnistaa lapsensa vahvuudet tarkkailemalla heidän käyttäytymistään, kiinnostuksen kohteitaan ja reaktioitaan erilaisiin tilanteisiin. Lapsen vahvuuksien tunnistaminen vaatii aikaa, kärsivällisyyttä ja avointa mieltä, jotta lapsen ainutlaatuiset lahjat ja taidot tulevat esiin.

Jokaisessa lapsessa on ainutlaatuisia vahvuuksia, mutta ne eivät aina näy itsestään. Kun vanhemmat oppivat havainnoimaan ja tukemaan lapsensa lahjakkuutta arjen tilanteissa, he auttavat lasta ymmärtämään omat kykynsä ja kiinnostuksen kohteensa. Lahjakkuuden tunnistaminen ei tarkoita painetta huippusuorituksiin, vaan mahdollisuutta vahvistaa lapsen itseluottamusta ja oppimisen iloa.

Oikealla tuella lahjakas lapsi voi kasvaa tasapainoiseksi, uteliaaksi ja motivoituneeksi oppijaksi.

1. Havainnointi arjessa

• Seuraa, mistä lapsi innostuu: Kiinnitä huomiota, mitä lapsi tekee vapaaehtoisesti ja mikä saa hänet syventymään pitkäksi aikaa.
  • Esim. jos lapsi taputtelee rytmejä pöytään, hänellä saattaa olla musikaalinen taipumus.
• Huomioi helppous tietyissä asioissa: Tietynlaisten taitojen nopea oppiminen voi olla merkki erityisestä lahjakkuudesta.
  • Esim. jos lapsi rakentaa monimutkaisia lego-rakennelmia ilman ohjeita, hänellä voi olla vahva avaruudellinen hahmotuskyky.

2. Eri aktiviteettien kokeilu

• Tarjoa monipuolisia kokemuksia: Anna lapselle mahdollisuus kokeilla erilaisia harrastuksia, kuten musiikkia, urheilua, kuvataidetta, rakentelua tai luonnossa liikkumista.
  • Esim. jos lapsi nauttii ja menestyy pianotunneilla, se voi viitata musikaaliseen lahjakkuuteen.
• Kokeile pulmia ja pelejä: Avaruudellisen hahmotuskyvyn voi havaita palapelien tai rubikin kuution kaltaisissa tehtävissä.

3. Kommunikointi ja kysymykset

• Kysy lapselta, mistä hän nauttii: Lapsen omat ajatukset ja tunteet antavat tärkeitä vihjeitä.
  • Esim. ”Mikä on parasta koulussa? Mikä on lempileikkisi kotona?”
• Huomioi ongelmanratkaisu: Kuuntele, miten lapsi selittää ajatuksiaan. Jos hän näkee ongelmia visuaalisesti tai käyttää runsaasti kuvailua, avaruudellinen ajattelu voi olla vahvaa.

4. Opettajien ja ohjaajien palaute

• Kysy opettajien havaintoja: Lapsen opettajat ja valmentajat näkevät hänet erilaisessa ympäristössä ja voivat tunnistaa tiettyjä vahvuuksia, jotka eivät tule kotona esiin.
• Pyydä palautetta harrastuksista: Esimerkiksi musiikinopettaja voi kertoa, jos lapsella on erityinen rytmitaju.

5. Käyttäytyminen ryhmissä

• Huomioi rooli ryhmässä: Johtaako lapsi luonnostaan ryhmätilanteissa tai ratkoaako hän konflikteja helposti? Tämä voi viitata vahvoihin sosiaalisiin tai tunneälytaitoihin.
• Leikkien sisältö: Rakentaako lapsi tarinoita? Tämä voi kertoa luovuudesta ja mielikuvituksesta.

6. Luonnollinen ympäristö

• Ulkoilu ja luonto: Huomaa, nauttiiko lapsi havainnoimaan yksityiskohtia luonnossa tai oppii nopeasti kasvien ja eläinten nimiä. Tämä voi viitata vahvaan luontotuntemukseen ja kiinnostukseen biologisia tieteitä kohtaan.

7. Testit ja arvioinnit

• Epäsuorat testit ja pelit: Pelit, joissa arvioidaan vaikkapa hahmotuskykyä, logiikkaa tai muistia, voivat paljastaa vahvuuksia hauskalla tavalla.
• Ammattilaisten arvioinnit: Tarvittaessa psykologi tai erikoistunut pedagogi voi tehdä lapselle testejä, joilla mitataan esimerkiksi kielellisiä, musikaalisia tai matemaattisia taitoja.

8. Pienet merkit arjessa

• Musikaalinen lahjakkuus:
  • Lapsi hyräilee, laulaa tai soittaa leikkisoittimia innokkaasti.
  • Hän osaa tunnistaa ja toistaa melodioita tai rytmejä.
• Avaruudellinen hahmotuskyky:
  • Lapsi rakentaa mielellään monimutkaisia rakennelmia tai osaa hahmottaa esineiden liikkeitä ja suhteita hyvin.
• Kielelliset taidot:
  • Lapsi käyttää monimutkaisia lauseita tai oppii uusia sanoja nopeasti.
• Looginen ajattelu:
  • Lapsi nauttii järjestelmällisestä pulmien ratkaisusta ja rakentelee selkeitä strategioita leikeissään.

9. Anna aikaa ja joustavuutta

Vahvuudet voivat kehittyä ajan myötä, ja lapsella voi olla taipumuksia, jotka eivät heti tule esiin. Vanhempien tärkein tehtävä on tarjota kannustusta, kuunnella lasta ja antaa hänelle mahdollisuuksia loistaa eri alueilla.

Lahjakkuus voi olla lahja – mutta väärin kohdattuna siitä voi tulla myös taakka

Jos lahjakas lapsi kokee jatkuvaa painetta olla paras, onnistua aina tai täyttää aikuisten odotuksia, lahjakkuudesta voi muodostua ahdistava velvollisuus. Lapsi saattaa pelätä epäonnistumista, vältellä haasteita tai kokea, että hänen arvonsa riippuu vain suorituksista. Toisaalta, jos lahjakkuus jää huomaamatta tai siihen ei suhtauduta vakavasti, lapsi voi turhautua, tylsistyä ja menettää motivaationsa.

Erityisesti herkkä tai tunneälykäs lapsi voi alkaa peitellä kykyjään, jotta ei erottuisi liikaa. Lahjakkuus ei siis ole automaattinen menestyksen tae – ilman ymmärrystä, tasapainoa ja tukea se voi muuttua taakaksi, joka estää lasta olemasta oma itsensä.

Lahjakkuuden tukemisessa tapa, jolla vanhemmat ja kasvattajat suhtautuvat lapsen kykyihin, vaikuttaa valtavasti siihen, kokeeko lapsi lahjakkuutensa voimavaraksi vai taakaksi.

Mitä kannattaa välttää, jotta lahjakkuus ei muutu taakaksi

1. Ylisanojen tai tyhjien kehujen käyttö

• Esimerkiksi: ”Oletpa sinä nero!” tai ”Tämä on paras piirustus ikinä!”
• Miksi haitallista?
  • Voi luoda paineen olla aina erityinen.
  • Lapsi alkaa suorittaa kehuja varten eikä ilon vuoksi.
  • Lapsi saattaa pelätä yrittämistä, jos epäonnistuminen tarkoittaa ”ettei olekaan taitava”.

2. Vertailu muihin

• Esimerkiksi: ”Sinä piirrät paremmin kuin kukaan luokassa!”
• Miksi haitallista?
  • Heikentää sosiaalisia suhteita.
  • Luo vääränlaisen kilpailuasetelman.
  • Opettaa lapsen arvioimaan itseään toisten kautta, ei omasta ilostaan tai oppimisestaan.

3. Lahjakkuuden ylikorostaminen identiteettinä

• Esimerkiksi: ”Sinähän olet meidän pikku matemaatikko!”
• Miksi haitallista?
  • Lapsi saattaa kokea, että hänen täytyy pysyä tässä roolissa.
  • Pelko epäonnistumisesta kasvaa, kun koko identiteetti rakentuu lahjakkuuden varaan.

4. Ylivaatimukset tai suorituspaineet

• Esimerkiksi: ”Koska olet lahjakas, voit hyvin osallistua kahteen musiikkikerhoon ja matikkakilpailuun.”
• Miksi haitallista?
  • Ylikuormittaa lasta.
  • Voi tappaa luonnollisen kiinnostuksen ja ilon tekemisestä.

Mitä kannattaa tehdä, jotta lahjakkuus vahvistaa lasta

1. Keskity prosessiin, ei vain lopputulokseen

• Esimerkiksi: ”Huomasin, että käytit paljon aikaa yksityiskohtiin.”
  tai ”Oliko hauskaa kokeilla eri värejä tässä?”
• Hyöty: Kehittää lapsen sisäistä motivaatiota ja oppimisasennetta.

2. Kannusta yrittämään ja oppimaan virheistä

• Esimerkiksi: ”Oli hienoa, että jaksoit yrittää uudelleen.”
  tai ”Mitä opit tästä kokeilusta?”
• Hyöty: Rakentaa sinnikkyyttä ja kasvun asennetta (growth mindset).

3. Anna tilaa monipuoliselle kehitykselle

• Anna lapsen kokeilla erilaisia asioita – myös niitä, joissa hän ei ole ”paras”.
• Hyöty: Auttaa lasta ymmärtämään, että on ok olla keskeneräinen, ja rohkaisee tutkimaan uusia puolia itsestään.

4. Tue lasta kokonaisuutena, ei vain lahjakkuuden kautta

• Kiinnostu lapsen tunteista, ystävyyksistä ja unelmista.
• Hyöty: Lapsi oppii, että hänen arvonsa ei riipu suorituksista.

5. Mahdollista leikki ja luovuus

• Lahjakkaatkin lapset tarvitsevat vapaata leikkiä ja rentoa ajanviettoa ilman tavoitteita.
• Hyöty: Tukee mielikuvitusta, tunne-elämää ja stressin hallintaa.

Tärkeintä on säilyttää oppimisen ilo ja tukea lasta kehittymään omaan tahtiinsa. Kun lahjakkuuteen suhtaudutaan lempeästi ja realistisesti, se voi kasvaa voimavaraksi, joka kantaa läpi elämän.