Kotiopetuksen hyvät ja huonot puolet. Kokemuksia kotikoulusta isän näkökulmasta useamman vuoden ajalta.

Tässä kun on viime päivinä lukenut erilaisista ikävistä tapahtumista koulumaailmassa, niin päätin viimein kirjoittaa vaihtoehdosta, josta moni ei tiedä ja jolla on hieman epämääräinen maine. Nimittäin kotiopetuksesta.

Tiesitkö, että koulussa ei ole pakko käydä? Mietitkö vaihtoehtoja, kuten lapsen siirtämistä kotiopetukseen?

Se on päätös, joka voi olla elämän paras päätös sekä sinun että lapsen kannalta. Mutta sitä ei pidä tehdä hätäisesti, koska se tuo mukanaan paljon lisävastuuta ja pahimmassa tapauksessa rutkasti lisää stressiä elämääsi.

On tärkeä ymmärtää, että sinä huoltajana olet silloin vastuussa lapsesi oppimisesta. Ei koulu. Ja sitä vastuuta myös vahditaan kunnan puolesta.

Mutta luettuasi tämän artikkelin, tiedät paljon enemmän asiasta ja toivottavasti pystyt tekemään harkitun päätöksen.

Olemme kotiopettaneet lapsiamme nyt jo useamman vuoden ajan ja sen myötä olemme saaneet aika vahvan käsityksen mitä kaikkea se vaatii. Syitä kotiopetukseen on ollut useita, hieman lapsesta riippuen. Lapsemme ovat yhtä lukuunottamatta olleet joitakin vuosia myös kouluopetuksessa, joten he ovat pystyneet itse muodostamaan mielipiteen kumpaa haluavat.

Se onkin ihan ensimmäinen asia. Jos lapsesi haluaa kouluun, älä estä häntä. Kotiopetus vaatii yhteistyötä ja se ei toimi, jos lapsi ei halua olla ”kotikoulussa”.

Kotiopetus voi tarjota monia etuja sekä lapselle että vanhemmille

Tässä on muutamia tärkeitä hyötyjä, joita voi huomioida:

Lapselle:

Yksilöllisempi opetus: Kotiopetuksessa opetus voidaan räätälöidä lapsen tarpeisiin ja oppimistyylille. Lapsen vahvuudet ja heikkoudet voidaan huomioida paremmin.

Joustavuus: Kotiopetuksen ansiosta lapsella on enemmän joustavuutta opiskeluajan suhteen. Lapsi voi opiskella oman aikataulunsa mukaisesti, jolloin hänen on helpompi sovittaa opiskelu muiden harrastusten ja perheen aikataulujen kanssa.

Parempi keskittyminen: Kotiopetuksessa lapsi voi keskittyä paremmin oppimiseen, koska häntä ei häiritse samalla tavalla muiden oppilaiden hälinä ja melu.

Keskitetty huomio: Kotiopetus antaa mahdollisuuden keskittyä lapseen, mikä tarkoittaa, että lapsi saa enemmän henkilökohtaista huomiota opetuksessa.

Suurempi vastuu omasta oppimisesta: Kotiopetuksessa lapsella on suurempi vastuu omasta oppimisestaan, mikä auttaa lapsia kehittämään itsenäisyyttä ja vastuuntuntoa.

Parempi valmistautuminen jatko-opintoihin: Kotiopetus voi auttaa valmistautumaan jatko-opintoihin, koska lapsella on mahdollisuus oppia perusteellisesti tiettyjä aiheita, jotka ovat tärkeitä jatko-opinnoissa menestymiselle.

Turvallinen ympäristö: Kotiopetus tarjoaa turvallisen ja tutun ympäristön, jossa lapsi voi oppia.

Vanhemmille:

Suurempi vaikutusmahdollisuus: Kotiopetuksessa vanhemmat voivat olla aktiivisemmin mukana lapsen oppimisprosessissa. He voivat seurata lapsen edistymistä ja auttaa häntä oppimisessa.

Vähemmän aikaa koulumatkoihin: Kotiopetus säästää vanhempien aikaa, koska heidän ei tarvitse kuljettaa lastaan kouluun ja takaisin.

Lapsen kasvattaminen kotona: Kotiopetus tarjoaa mahdollisuuden kasvattaa lasta kotona, jossa vanhemmat voivat vaikuttaa lapsen kasvatukseen ja arvoihin enemmän kuin kouluympäristössä.

Kotiopetukseen siirtyminen voi olla hyppy tuntemattomaan

Muistan elävästi ne ajat kun ensimmäinen lapsemme siirtyi kotiopetukseen, vajaa 10 vuotta sitten. Asuimme pienessä kunnassa ja lapsemme oli kaikesta päätellen ensimmäinen kotiopetukseen siirtynyt lapsi koko kunnan historiassa.

Emme tienneet kotiopetuksesta oikeastaan mitään. Tiesimme vain, että lastamme kiusattiin, koulu ei tehnyt asialle mitään ja lisäksi pieni tyttömme oli todella pettynyt kouluun. Hän oli oppinut lukemaan jo 4-vuotiaana ja oikeastaan osasi kaiken mitä ekalla luokalla opeteltiin. Eli koulussa oli todella tylsää.

Eriyttäminen oli sitä että lapsi joutui tekemään 3-4 kertaa enemmän tehtäviä kuin muut. Ei kovin kannustavaa, vai mitä? No, koulun ansioksi sanottakoon, että he olisivat mahdollistaneet hypyn suoraan 2-luokalle. Tyttäremme ei kuitenkaan halunnut sitä, koska kiusaajat olivat pääosin sillä luokalla.

Jotain oli siis tehtävä, jotta lapsemme kiusaaminen lakkaisi, hän säilyttäisi halun oppia ja ehkä haluaisi jatkaa koulussa myöhemmin. Päätimme siis siirtää hänet kotiopetukseen.

Kotiopetukseen siirtyminen käytännössä

Käytännössä kotiopetukseen siirrytään siten, että toimitat huoltajien allekirjoituksella varustetun lapun, jossa ilmoitat asiasta. Lähetä se kunnan opetustoimenjohtajalle. Suosittelen myös ilmoittamista rehtorille, niin välit pysyvät parempina. Koulun kanssa pitää kuitenkin tehdä yhteistyötä jatkossakin ja on tärkeää, että välit kouluun säilyvät hyvinä.

Kun olet tehnyt ilmoituksen, niin saat jossain vaiheessa – yleensä muutaman viikon sisällä ilmoituksen tutkivasta opettajasta. Hän on siis kunnan viranomainen, joka ”vahtii” että lapsesi edistyy opinnoissa. Muista, että tutkiva opettaja tai kunta ei voi sanella asioita.

He eivät voi päättää montako tapaamista tarvitaan, missä ne pidetään ja mitä niissä tapahtuu. Ne ovat kaikki asioita, jotka sovitaan yhdessä. Pidä huoli oikeuksistasi. Tutkiva opettaja ei myöskään arvostele lapsesi töitä, se on sinun hommasi. Hänen tehtävänsä on ainoastaan valvoa, että lapsesi edistyy opinnoissa, suhteessa asetettuihin tavoitteisiin.

Lapsemme siirtyi siis kotiopetukseen. Emme tienneet mitä oikein kuuluisi opettaa, milloin ja miten. Lapsella oli koulusta saadut kirjat, joten käytimme niiden aiheita – soveltaen. Lisäksi upotimme valtavasti tunteja, en tiedä kuinka monta, mukavien ja kiinnostavien tehtävien metsästämiseen netistä. Kaikista aineistahan ei ole kirjoja – tiedäthän, musiikki, kuvaamataito, käsityö jne. Tämä kaikki siis työn ja muun elämän ohessa.

No, kaikki sujui lopulta ihan kivasti ja lapsemme ”suoritti” ekan luokan. Meille jäi kuitenkin hieman ristiriitainen olo kotiopetuksesta ja kun muutimme toiselle paikkakunnalle, tyttö palasi kouluopetukseen. muutamaksi vuodeksi.

Mistä tietää mitä kuuluu opettaa?

Sen selvittämistä ei olekaan tehty helpoksi. Kyllä, opetushallituksen sivulla on ns. valtakunnallinen perusopetuksen opetussuunnitelman perusteet. Sieltä pitäisi selvitä. Kyseessä on lähes 500-sivuinen pdf-, jossa todellakin listataan opetuksen tavoitteet ja opetuksen sisällöt. Aivan kauheaa kapulakieltä tällaiselle maallikolle! Siellä on lauseita, joita en ymmärtänyt, vaikka olen syntyperäinen suomalainen.

Mm. sen vuoksi yhtenä vuonna ostimme satojen eurojen koulukirjat lapsillemme, kun ajattelimme että se helpottaisi urakkaamme ja lapset saisivat samanlaisia tehtäviä mitä koulussakin on. Vuoden päätteeksi osa lapsistamme joutui koululla suorittamaan kokeita, koska ”ei ole varmaa, että lapset ovat tehneet kirjan tehtävät”.

Kotiopetus oli raskasta ja aikaa vievää, mutta kuitenkin monella tavalla mahtavaa aikaa. Vietimme paljon aikaa lastemme kanssa erilaisten tehtävien ja harrastusten parissa. Osa koulujen rehtoreista ja opettajista oli mielestämme vihamielisiä kotiopetuksen suhteen, osa erittäin avoimia ja kannustavia. On uskomatonta, miten paljon suhtautuminen voi vaihdella saman kaupungin sisällä.

No, pikkuhiljaa opimme ja tulimme paremmaksi asiassa. Löysimme selkeät tavoitteet kotiopetukselle, jotka ymmärsimme ja joita käytimme pohjana opetukselle. Vihdin kunnan sivuilta löytyy samanlaiset joka luokalle. Selkeät tavoitteet helpottaa paljon asian sisäistämistä.

Tavoitteet toimivat ns. opetussuunnitelmana, jonka voit lähettää kunnalle, kun siirrät lapsesi kotiopetukseen. Sen lisäksi voit katsoa em. valtakunnallisesta opetussuunnitelmasta eri aineiden luokkakohtaiset sisältöalueet, joista selviää millaisia eri asioita tulisi käsitellä ja millaisia tehtäviä yms. tehdä. Kun ne on hallussa, olet jo lähes Pro kotiopettaja!

Miten kotiopetus voisi olla helpompaa vanhemmalle?

Suurimpia ongelmia mielestäni ovat tavoitteiden asettaminen, sopivien ja kiinnostavien tehtävien löytäminen, yläkoulun suhteen varsinkin. Toinen on näytöt. Perinteisesti näytöt esitellään valvontatilaisuuksissa, jossa siis menet koululle lapsen kanssa ja raahaat tehtyjä töitä näytille. Vuoden aikana tulee tehtyä paljon kaikenlaista.

Tai sitten sinulla on nettiblogi tms. johon olet kerännyt niitä. Me teimme kerran sellaisen, mutta opettajat eivät osanneet käyttää sitä. En vieläkään ymmärrä miten se on mahdollista.

Mutta kukaan ei varmaan halua esitellä lapsensa tuotoksia koko maailmalle ja kaikki eivät osaa suojata blogejaan siten, että kaikki kuvat, työt ja videot eivät ole Googlessa hetken päästä. Koko maailman pällisteltävänä.

Olen ammatiltani ohjelmoija, joten sain kipinän tehdä virtuaalisen oppimisympäristön lapsillemme. Olemme nyt testanneet sitä reilun vuoden ja se alkaa olla todella pätevä apuväline kotiopettajalle.

Siinä on hyvät tavoitteet selvennettynä, lisäksi olemme tehneet opetusmateriaalia ja keränneet sinne paljon linkkejä, jotka helpottavat opetuksessa. Sen avulla tiedät mitä opettaa ja miten, eikä sinun tarvitse ostaa kalliita koulukirjoja.

Lisäksi siinä on aikajana, jonka avulla on todella helppo osoittaa näytöt tutkivalle opettajalle. Kaikkien lastemme opettajat ovat kehuneet systeemin selkeyttä ja olemme saaneet todella paljon positiivista palautetta siitä.

Uskomme, että se on se ”puuttuva palanen”, jonka kotiopettajat tarvitsevat. Kotiopetus on upea juttu, jonka suosion soisi kasvavan, mutta ummikkona on pelottavaa ja haastavaa lähteä toteuttamaan sitä. Kun ei tiedä mitä tehdä ja miten. Palvelumme vastaa juuri siihen ongelmaan.

Jos kiinnostuit, niin ilmoittaudu postituslistalle. Se ei velvoita eikä sitouta sinua mihinkään, mutta saat ensimmäisenä tiedon kun palvelu avataan.