Kotiopetuksen perusteet aloittelijoille
Jos sinua kiinnostaa kotiopetus tai muuten vain haluat tietää enemmän kotioppimisesta, niin olet oikeassa paikassa.
Kotiopetus perusteet
Suomessa on oppivelvollisuus, ei koulunkäyntipakkoa
Suomen lain mukaan oppivelvollisen on osallistuttava perusopetuslain mukaisesti järjestettyyn perusopetukseen tai saatava muutoin perusopetuksen oppimäärää vastaavat tiedot.
Oppivelvollisuus alkaa lukuvuoden alkaessa sinä vuonna, jona lapsi täyttää seitsemän vuotta. Oppivelvollisuus päättyy, kun oppivelvollinen täyttää 18 vuotta tai kun oppivelvollinen on tätä ennen hyväksytysti suorittanut ylioppilastutkinnon tai ammattitutkinnon taikka niitä vastaavan Ahvenanmaalla suoritetun tai ulkomaisen koulutuksen.
Perusopetuksen oppimäärää vastaavat tiedot ja taidot voi hankkia perusopetukseen osallistumisen (eli koulussa käynnin) sijasta esimerkiksi kotiopetuksessa.
Mitä kotiopetus on?
Kotiopetus tarkoittaa lapsen tai nuoren opetuksen järjestämistä kotona tai muussa ympäristössä, yleensä vanhempien tai huoltajien toimesta. Kotiopetus voi kuitenkin sisältää monenlaisia opetustapoja, mukaan lukien itsenäisen opiskelun, etäopetuksen, yksityisopetuksen ja erilaiset opetusryhmät.
Toisin kuin perinteisessä koulujärjestelmässä, jossa opetus tapahtuu kouluissa opettajien johdolla, kotiopetuksessa oppiminen räätälöidään yksilöllisesti jokaiselle oppijalle, hyödyntäen perheen arvoja, oppilaan kiinnostuksen kohteita ja oppimistyylejä.
Kotiopetuksen ytimessä on usko siihen, että lapsille voidaan tarjota rikas ja monipuolinen oppimiskokemus luontaisessa ja kiinnostavassa ympäristössä.
Miten kotiopetukseen siirrytään?
Voit ilmoittaa lapsesi kotiopetukseen lähettämällä kuntasi opetustoimenjohtajalle ilmoituksen asiasta. Joissakin kunnissa riittää Wilma- tai sähköpostiviesti, joissakin se vaaditaan printattuna paperilla.
Tässä malli ilmoituksesta:
Lapsemme Maija Malli (synt. 12.12.2014) suorittaa oppivelvollisuuttaan tästä päivästä lukien kotiopetuksessa.
Tampereella 1.7.2023
Molempien huoltajien allekirjoitukset
Kokemukseni mukaan hyvä tapa on ilmoittaa asiasta sähköisesti ja lähettää erikseen paperinen ilmoitus. Varsinkin ensimmäisellä kerralla. Itse olen laittanut viestin Wilman kautta, joka kesä erikseen.
Osa kunnista poistaa Wilman käyttöoikeuden kotioppilailta ja heidän perheiltään.
Ilmoituksen jälkeen huoltaja on vastuussa oppivelvollisen perusopetuksen oppimäärää vastaavien tietojen ja taitojen saavuttamisesta ja oppivelvollisen opintojen edistymisestä. Kotiopetuksen voi lopettaa koska tahansa, ilmoittamalla siitä opetustoimenjohtajalle. Kunnalla on silloin velvollisuus osoittaa lapselle koulupaikka.
Miksi kotiopetus?
Motiivit kotiopetukseen ovat yhtä moninaiset kuin sen harjoittajatkin. Jotkut perheet valitsevat sen uskonnollisten tai filosofisten syiden vuoksi, toiset lasten erityistarpeiden, koulukiusaamisen, väkivallan pelon tai koulujärjestelmän laatua koskevien huolien vuoksi. Osa näkee kotioppimisen mahdollisuutena tarjota lapsille räätälöidympää ja käytännöllisempää oppimiskokemusta.
Voisi oikeastaan kääntää koko kysymyksen toisinpäin. Miksi kotiopetus ei ole yleisempää, kun tiedetään että kouluvuodet ovat olleet monelle koko elämän pahinta aikaa? Kuinka moni kärsii vielä aikuisenakin kouluaikoina aiheutetuista traumoista?
Yksiselitteistä vastausta lienee mahdoton antaa, mutta eräs syy voi olla tiedon puute.
Kotiopetus, lainsäädäntö ja viranomaismääräykset
Saako Suomessa kotiopettaa?
Kotiopetus on sallittua Suomessa. Se ei edellytä mitään lupaa viranomaisilta, kunnalta tai koululta. Asiasta päättää huoltaja. Huoltajan kirjallinen ilmoitus asuinkunnan opetustoimeen (ja mielellään koulun rehtorille) lapsen siirtymisestä kotiopetukseen riittää.
Erilaiset tuen tasot koulussa eivät myöskään ole este kotiopetukseen siirtymiselle. Suomessa ei siis ole koulukäyntipakkoa ja kotiopetus on täysin hyväksyttävä vaihtoehto koulussa käymiselle. Kotiopetuksen suosio on kasvanut merkittävästi viime vuosina, myös Suomessa.
Kotiopetuksessa olevaa ei rekisteröidä mihinkään kunnan kouluun. Hän ei ole oikeutettu kunnan tarjoamiin palveluihin, kuten erityis- tai tukiopetukseen.
Kunta saa, mutta ei ole velvollinen järjestämään kotioppijalle oppimateriaalia, oppikirjoja, ruokailua tai oppilashuollon palveluita, kuten terveydenhuoltoa. Tätä pidetään merkittävänä ihmisoikeuskysymyksenä, koska Suomessa perusopetuksen pitäisi lain mukaan olla maksutonta. Viranomaiset tulkitsevat tätä niin, että se koskee vain koululaitoksessa olevia.
Kunnalla on velvollisuus valvoa opintojen edistymistä
Perusopetuslain 26 §:n mukaan asuinkunnan tulee valvoa oppivelvollisen edistymistä, jos tämä ei osallistu kouluopetukseen. Edistymistä valvotaan suhteessa Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteissa (2014) määrättyihin oppiaineiden tavoitteisiin ja keskeisiin sisältöihin.
Opinnoissa edistyminen tarkoittaa käytännössä, että oppija kehittyy suhteessa asetettuihin oppimistavoitteisiin, jotka voivat liittyä tiedon, taitojen, asenteiden tai käyttäytymisen alueisiin. Se ei tarkoita, että KAIKKI asetetut tavoitteet täytyy saavuttaa täydellisesti tietyssä ajassa. Eihän koulussakaan kaikki oppilaat saa kymppejä kaikissa aineissa.
Lainsäädäntö ei sisällä määräyksiä valvonnan käytännön järjestelyistä, vaan niistä päätetään paikallisesti. Yleensä kotikunta nimeää tutkivan opettajan, jonka tehtävänä on selvittää oppivelvollisen edistymistä.
Kun olet ilmoittanut lapsesi kotiopetukseen, niin tutkivan opettajan pitäisi olla sinuun yhteydessä 1-2 kk:n sisällä. Sovitte yhdessä valvonnan käytännön järjestelyistä ja käytte läpi huoltajan ja asuinkunnan vastuut ja velvoitteet.
Opintojen edistymisen seuranta on perinteisesti tapahtunut siten, että huoltaja ja oppilas tapaavat tutkivan opettajan 1-2 kertaa vuodessa. Tässä tapaamisessa selvitellään oppilaan edistymistä mm. näyttöjen ja tehtyjen töiden avulla.
Moderni tapa on käyttää digitaalista oppimisympäristöä ja sähköistä näyttöpäiväkirjaa - kuten HoxApp Kotikoulupalvelua, johon tutkivalla opettajalla on jatkuva pääsy ja hän pystyy seuraamaan näyttöjä lähes reaaliaikaisesti. Se keventää tapaamisten kestoa ja vähentää oppilaan kuormitusta, koska tapaamisessa ei ole tarvetta osoittaa pitkän ajan edistymistä.
Käytännössä suhtautuminen kotiopetukseen ja valvontakäytännöt vaihtelevat suuresti kuntien ja jopa eri koulujen välillä. On tärkeä muistaa, että käytännöistä on sovittava yhdessä valvovan opettajan ja huoltajan kesken. Kunta ei siis voi sanella käytäntöjä tai pakottaa tekemään kokeita.
Tutkivan opettajan ei myöskään kuulu arvioida oppilaan taitoja, suorituksia tai näyttöjä, vaan ainoastaan sitä, että oppilas edistyy opinnoissaan suhteessa opetussuunnitelman tavoitteisiin.
Mikäli sinulle tulee erimielisyyksiä käytännöistä, voit pyytää apua ja lausuntoja Opetushallitukselta, mm. opetusneuvos Annamari Kajastolta. Hän tuntee kotiopetuksen ja osaa neuvoa eri tilanteissa.
Kotiopetus ja lastensuojelu
Kotiopetus itsessään ei ole peruste lastensuojeluilmoituksen tekemiseen. Totuus kuitenkin on, että joissakin kouluissa ja kunnissa sillä uhkaillaan. Jos lapsen kotiopetuksesta ei huolehdita, niin silloin lastensuojeluilmoitus saattaa olla perusteltua.
Valitettavasti Suomessa kotikoulu on ollut ja on edelleen vielä niin harvinaista, että monelle opettajallekin asia voi olla täysin uusi.
Suomessakin opettajat ja sosiaalityöntekijät ovat vain tavallisia ihmisiä ja heidän henkilökohtaiset mielipiteet, puoluepoliittiset näkemykset ja elämänkatsomukselliset arvot heijastuvat myös työssä. Niin ei tietenkään saisi olla.
Heillä voi olla sinun näkökulmasta täysin kummallisia käsityksiä kotona oppimisesta tai kova usko siihen, että lapsi ei mitenkään voi oppia asioita ilman pedagogisen koulutuksen saanutta "kasvatuksen ammattilaista".
Joillakin voi olla jopa vakava asennevamma tai viha kotiopetusta kohtaan. Erityisesti vasemmistolaiset poliittiset liikkeet tekevät työtä kotiopetuksen kieltämisen / luvanvaraistamisen puolesta.
Näissä tilanteissa sinä huoltajana hyödyt siitä, että
- osaat perustella miksi lapsesi on parempi olla kotiopetuksessa ja miksi tiedät sen olevan lapsen etu
- osoitat että olet valmistautunut asiaan ja lapsesi tulee saamaan laadukasta opetusta. Esim. näyttämällä selkeän opetussuunnitelman ja tavoitteet.
- lapsellasi on virikkeellistä toimintaa myös kodin ulkopuolella eli mahdollisuus solmia sosiaalisia kontakteja samanikäisten kanssa. Se täyttyy helposti mm. jonkin harrastuksen kautta.
Nämä asiat sinun kannattaa muutenkin pohtia valmiiksi, hyvissä ajoin ennen kotiopetuksen aloittamista.
Haasteet ja ratkaisut
Kotiopetus tuo mukanaan monia etuja, mutta se voi asettaa myös haasteita sekä opettajina toimiville vanhemmille että opetuksen kohteena oleville lapsille.
Kotiopetus sisältää sekä etuja että haasteita
Etuihin kuuluvat muun muassa
- mahdollisuus syvällisempään ja henkilökohtaisempaan oppimiseen
- joustavuus opetussuunnitelman ja aikataulun suhteen
- erilaiset oppimisympäristöt, kuten koti, luonto, museot, leikkipuisto. Opiskella voi lähes missä vain.
- tehokkaampi oppiminen, ilman luokkahuoneen häiriötekijöitä. Ei melua, ei kiusaamista, ei vertailupaineita.
- mahdollisuus vahvistaa perhesuhteita
78 % vertaisarvioiduista tutkimuksista osoittaa, että kotiopetuksessa olevat oppilaat suoriutuvat akateemisesti merkittävästi paremmin kuin laitoskouluissa olevat oppilaat (Ray, 2017). Suomessa kotiopetusta on tutkittu verrattain vähän, mutta tulokset ovat samansuuntaisia.
On hyvin yleinen ennakkoluulo, että kouluopetukseen osallistumattomien lasten sosiaaliset taidot olisivat rajoittuneita. Varsinkin, jos lapsella ei ole sisaruksia tai valtavasti kodin ulkopuolisia harrastuksia. Mistä lapsi löytää kavereita, jos ei ole koulussa?
Kyseinen ennakkoluulo on osoitettu vääräksi monessa tutkimuksessa.
USA:ssa tehtyjen tutkimusten mukaan kotiopetuslapset ovat ikätovereitaan sosiaalisempia.
Itseasiassa, jopa 92 % vertaisarvioiduista tutkimuksista osoittaa, että kotiopetukseen osallistuvat selviytyvät yhtä hyvin tai paremmin sosiaalisesti verrattuna julkisen koulun oppilaisiin. Lähes 84 % kotiopetusta antavista vanhemmista uskoi, että yksilöllinen opetus oli olennainen osa lastensa sosiaalistamista.
Kotikoulun toteuttamiseksi vanhemmat tai huoltajat tarvitsevat usein vahvaa sitoutumista, resursseja ja tukea, joko henkilökohtaisesti tai verkostoitumalla muiden kotiopettajien kanssa.
Monissa maissa on olemassa kotiopetukseen erikoistuneita palveluja, yhteisöjä ja järjestöjä, jotka tarjoavat tietoa, resursseja ja tukea kotiopetusta harkitseville tai sitä toteuttaville perheille. Suomessa tällaisia ovat mm. tämä sivusto eli HoxApp, Suomen Kotikouluyhdistys ja Suomen Kotiopettajat r.y.
Yleisimmät kotiopetuksen haasteet ja niiden voittaminen
Sosiaalisen vuorovaikutuksen puute
Kotiopetuksessa lapsilla voi olla vähemmän tilaisuuksia sosiaaliseen vuorovaikutukseen ikätovereidensa kanssa.
Ratkaisu: Kannusta lastasi liittymään urheilujoukkueisiin, taidekursseille tai muihin ulkopuolisiin harrastuksiin, jotka tarjoavat sosiaalisia vuorovaikutusmahdollisuuksia. Käykää yhdessä mahdollisuuksien mukaan tapahtumissa, museoissa ja muissa aktiviteeteissa.
Opetuksen monipuolisuuden ylläpitäminen
Vanhemmilla voi olla haasteita tarjota monipuolista ja kattavaa opetusta kaikilla oppiainealueilla.
Ratkaisu: Hyödynnä online-opetusresursseja, yhteistyötä muiden kotiopettajien kanssa ja paikallisten kirjastojen tai museoiden tarjoamia oppimismahdollisuuksia.
Taloudelliset näkökohdat ja resurssien hallinta
Kotiopetuksen järjestäminen voi aiheuttaa taloudellista painetta perheille, kun otetaan huomioon oppimateriaalien kustannukset ja mahdollinen vanhemman työajan väheneminen.
Ratkaisu: Etsi edullisia tai ilmaisia oppimateriaaleja verkosta, hyödynnä kirjastoja ja osallistu kotiopetuksen yhteisöjen vaihto- ja kierrätysryhmiin materiaalien säästämiseksi.
Vanhempien rooli ja jaksaminen opettajina
Vanhempien voi olla haastavaa löytää tasapaino opettajan roolin ja vanhemmuuden välillä, mikä voi johtaa uupumukseen.
Ratkaisu: Aseta realistisia tavoitteita, jaa vastuuta muiden perheenjäsenten tai kotiopettajien kanssa ja pidä huolta omasta hyvinvoinnistasi. Muista, että et ole yksin – tukiryhmät ja muut kotiopettajat voivat tarjota vertaistukea ja neuvoja.
Kotiopetuksen haasteista huolimatta monet perheet kokevat sen palkitsevana ja tehokkaana tapana tukea lasten oppimista ja kehitystä. Avain on joustavuus ja avoimuus uusille ideoille.
Usein kysytyt kysymykset
Vuonna 2015 voimaan tulleen lain mukaan oppivelvollisuuden alkamista edeltävänä vuotena lapsen on osallistuttava vuoden kestävään esiopetukseen tai muuhun esiopetuksen tavoitteet saavuttavaan toimintaan.
Esiopetuksen voi suorittaa kotiopetuksena, eikä kunnalla ole valvontavelvollisuutta. Siten myöskään huoltajalla ei ole velvollisuutta toimittaa näyttöjä tms. kotieskarista.